Vuohenjuusto-parmankinkkurullat
Viikonloppuna teimme lampaan niskan kanssa alkupalaksi vanhoja tuttuja vuohenjuusto-parmankinkkurullia. Poikkeus aiempiin oli tällä kertaa oma ahaa-elämykseni siitä, mitä vuohenjuustoa tässä oikein kannattaa käyttää. Olen ihmetellyt miksi omat rullani eivät ole maistuneet ihan yhtä herkullisiltä kuin äidin tekemät ja syy löytyi tällä kertaa. Olen itse käyttänyt sellaista rullassa myytävää, valkohomejuustomaista vuohenjuustoa, kun taas äiti on käyttänyt pehmeää vuohenjuustoa jota myydään sellaisessa pyramidin mallisessa rasiassa. Tällä kertaa minun rullat maistuivat juuri siltä miltä pitääkin!
Vuohenjuusto-parmankinkkurullat
4 annosta
Ainekset
8 siivua parmakinkkua (tai 4 hieman paksumpaa siivua)
n. 75 g chèvreä (sitä pehmeää, pyramidin mallisessa rasiassa)
tuoretta rosmariinia
oliiviöljyä ja balsamiviinietikkaa
Valmistus
Levitä parmankinkunsiivut ja lisää noin teelusikallinen chèvreä jokaiselle siivulle sekä yksi rosmariininoksa. Rullaa nyytiksi. Jos parmankinkku menee rikki, voit kääräistä päälle vielä toisen siivun.
Laita uuniin 200°C:een n. 10 minuutiksi. Leikkaa nyytit poikittain tai puoliksi.
Tarjoile salaattisekoituksen kera. Roiskuttele salaatin päälle hieman oliiviöljyä ja balsamiviinietikkaa.
Noin 1 tl vuohenjuustoa, rosmariininoksa ja parmankinkkua
Maistelimme hieman erilaisia balsamicoja tämän alkuruoan yhteydessä. Ehdoton suosikki, mutta valitettavasti myös ehdottomasti kallein oli tämä jostain päin Tamperetta tilattu italialainen Oro Nero -balsamico:
Oro Nero
Lähikuva etiketistä vielä
Ei tämä Il Caratellokaan yhtään hassumpaa ollut:
Il Caratello
Ja Aperte tämä oli joukkion edullisin, silti hyvä balsamico (tilattu jostain Lahden kauppahallista):
Aperte
