Summittainen mustikkapiirakka
Minun on jo hyvän aikaa pitänyt lisätä yksi tällainen summittainen ohje tänne blogiin. Aina kun ei ole ohjekirjoja tai reseptejä mukana - kuten vaikka mökillä - ja silti voi yhtäkkiä inspiraatio iskeä kun lenkkipolun varresta on löytänyt mansikka- tai mustikkakätkön. Me syömme erinäköisiä piirakoita Kallen kanssa aika useinkin ja jossain tässä matkan varrella tällaisesta perus piirakasta on tullut helppo jälkkäri valmistaa sormituntumalta. Halusin laittaa tämän ohjeistuksen, koska uskon lukijoiden joukosta löytyvän muitakin, jotka ajoittain toivoisivat että ruuanlaitossa tarvittaisiin vähemmän ohjeita ja enemmän tekemisen meininkiä ja fiilistä :)
Aloitan piirakan summittaisen valmistuksen voin määrästä. Yhteen normaalikokoiseen piiraaseen mene murutaikinaan voita 200 g. Jos aion tehdä puolet pienemmän, kuten usein teenkin, otan voita vain 100 g. Tämä on oikeastaan ainoa muistisääntö joka minulla on. Tämän kuvassa näkyvän piirakan tein itseasiassa yhden uunivuoan kanteen joka oli vielä tavallista pienempi joten leikkasin voita kulhoon ehkä n. 75 g tai jotain sinne päin.
Kun voi on kulhossa (en koskaan vaivaudu odottamaan sen pehmenemistä), alan lisätä joukkoon vehnäjauhoja ja sokeria. Ison piirakan pohjaan sokeria menee n. 5 rkl ja pienempään pari. Sokerin voi heti nyppiä käsin voin joukkoon. Vehnäjauhoja lisäilen hiljalleen kunnes taikinan koostumus on sopivaa. Sen on pysyttävä kasassa, mutta oltava helposti murustettavaa. Nypin nämä kolme ainesta sopivaksi massaksi ja painelen sen sitten uunivuokaan sen kummemmin vuokaa voitelematta. Myönnän, että joskus tiskaaminen olisi helpompaa jos jaksaisin voidella vuoan. Pääsääntöisesti voinen taikina irtoaa vuoasta ihan nätisti muutenkin. Tässä kohtaa voi taikinasta ottaa talteen vähäsen, jotta sen voi sitten murustaa piirakan päälle. Vaihtoehtoisesti voit valmistaa omaa uutta suosikkiani: (kardemumma-) kauramurusia.
Sitten vaan taikinalla vuorattuun vuokaan mikä vaan täyte. Jos käyttää mustikkaa tai mansikkaa (tai muita kosteita täytteitä), kannattaa pohjalle levittää ohuelti perunajauhoja. Perunajauhot auttavat sitomaan kosteutta ja näin piirakan pohjasta ei tule vetistä. Marjojen sekaan voi halutessaan lisätä hieman sokeria. Raparperi puolestaan kannattaa keittää pehmeäksi ensin.
Uusi suosikkini piirakan päälle on (kardemumma-) kauramuruset. Tämä valmistuu niin, että laitan kasariin sulamaan hieman voita, vaikka pari - kolme ruokalusikallista. Kun voi on sulaa, lisään kattilaan hieman sokeria ja sitten kaurahiutaleita koko ajan sekoittaen, niin että kaikki voi sitoutuu hiutaleihin. Tässä kohtaa voidaan myös lisätä hieman kardemummaa jos sen maku sopii valittuun täytteeseen. Kardemumma sopii ainakin puolukan, mustikan ja raparperin kanssa viimeaikaisten kokeilujen perusteella. Tämän kauraseoksen annetaan hetki levätä ja ripotellaan sitten piirakan päälle.Piirakka paistetaan sitten kypsäksi uunin keskitasolla 200°:ssa.
